Matkakertomukset: Sallatunturi 16.22.3.2019 hiihtoreissu

Tunturien mailla lapissa

Perjantai 15.3.2019 lähdemme reissuun Nokialta ennen puoltapäivää ja suuntana on Sallatunturi. Kaikki tavarat on pakattu jo edellisenä päivänä valmiiksi ja nyt ne pakkaan autoon. Poikkeamme Virroilla kylässä ja siitä Lappajärvelle yöksi.

Lauantai 16.3.2019.

Tuli nukuttua ihan kohtuu unet, noin 6 tuntia. Klo 7:45 auton nokka osoittaa kohti pohjoista ja matka alkaa. Vaimo saa toimia kuskina ja ajaa Ylivieskaan asti jossa myös auton tankkaus. Lappajärven tie oli osittain jäinen ja polanteita paikka paikoin.
Ylivieskasta eteenpäin keli oli jo kohtuu hyvä vaikka lämpömittari näytti muutaman asteen plussaa. Taivalkosken ABC asemalla pidimme taukoa ja siinä söin termoksesta hernekeittoa ja eväsleipiä. Vaimolle iski migreeni ja hän joutui menemään auton takapenkille huilaamaan koko loppumatkan ajaksi.
Jo ennen Taivalkoskea ajokeli muuttui huonompaan suuntaan räntäsateineen. Kuusamon jälkeen Käylän paikkeilla lumisade hiukan lisääntyi ja näkyvyys heikkeni. Tien penkalla oli lähes 10 cm lunta eikä penkkaa tahtonut erottaa ojasta millään. Oli ajettava keskitietä ja hidastettava kun autoja tuli vastaan.
Meni siinä muutama hurja ohi vaikka itse ajoin 80 km/h vauhtia. Perille päästiin kellon ollessa 16:30. Avainta lähdettiin hakemaan sitten väärästä osoitteesta! Siinä oli sekaannusta mistä se avain noudetaan.
Soitto vuokraajalle ja saimme ajo-ohjeet mökille. Hyvät oli ohjeet, mutta ei sattunut olemaan kynää millä merkitä muistiin tiennimiä ja suuntia. Sallatunturiin päin suunta ja sieltä löytyi tie jonka piti viedä mökille. Käännyin tielle jossa oli reilusti lunta eikä auton jälkiä. Pysäytin auton tien reunaan ja aloin jo epäillä meneekö tämä tie sinne mökille ollenkaan? Löin navigaattoriin mökin osoitteen jonka vaimo kaivoi papereistansa. Navi käski kääntää auton ympäri ja suunnata Sallatunturin suuntaan. Meinasi vielä auto jäädä lumeen kiinni kun oli etupyörä tipahtanut tieltä pois.
Loppujen lopuksi navigaattori ajatti ihan väärään paikkaan ja se ensimmäinen tie oli sittenkin oikea josta tie kiemurteli Pyhäjärven pohjoispäähän. Kyllä mökin vuokraajan pitäisi saada selkeät ohjeet mistä avain haetaan ja mikä on mökin osoite. Avain löytyi ovesta ja se ei meinannut lähteä lukkopesästä irti. Sai sitä kauan nytkytellä ja suostutella irtoamaan. Samaa vikaa oli myös naapuri mökin lukossa, näin kertoivat sen asukkaat. Loppujen lopuksi vaati 3 soittoa vuokraajalle ennen kuin pääsimme varmistumaan että olemme oikeassa mökissä. Mökissä on alakerrassa nukkuma syvennys ja yläkerrassa parvi. Päätettiin tehdä peti alakerran kapeaan sänkyyn. Keskellä yötä (2:30)kuitenkin vaihdoimme pedin yläkerran parvelle koska alakerran sänky oli turhan kapea ja yhtenäinen patja heilui kun kylkeä käänsi.
Sauna on aivan huippuluokkaa, hyvä ilmanvaihto ja makeat löylyt. Edellinen asukas ei ollut muistanut tyhjentää roskakoria ja se hiukan tuoksahteli nenään. TV antenni vaati hiukan tarkkuutta ja säätöä. Se oli pöytämalli ja tarkka siitä omasta suunnastaan että TV kuva näkyy. Tässä sitä ollaan Pyhäjärven pohjoispäässä josta avautuu näkymää tuntureille. Sallatunturin laskettelurinne myös näkyy tuolla kaukana kilometrien päässä. Rauhallinen mukava paikka viettää lomaa.

Sunnuntai 17.3.2019.

10:45 saavumme Sallan Koulukeskuksen P-paikalle josta lähtee valolatu Sallatunturi keskukseen.
Tämä on ensimmäinen hiihtopäivä. Aamulla oli satanut muutama sentti märkää lunta. Lämpömittari näytti +2 asteen verran.
Itsellä on Bilteman 65 rinkka selässä ja vaimolla pieni reppu. Rinkkaan olen pakannut SonyAX100E 4K videokameran, puukon pitovoidetta, hanskat, lämmintä vaatetta ja muutaman litran vettä. Vaimon repussa kaksi pientä termospulloa ja muuta tarpeellista kampetta.
Lähdemme etenemään tätä valolatua pitkin Marjavaaran kautta Kalliojärven autiotuvalle. Latukone on ajanut ladun, luisto ja pito on ihan hyvä ladun ollessa mukavan pehmeä hiihtää.
Tätä hyvän luiston aikaa ei kuitenkaan kestä kauaa. Kohtaa on suksen pohjassa pitoalueella lumikertymiä ja meno alkaa hidastumaan. Joutuu jopa turvautumaan puukkoon ja sillä raapimaan jäätyneet kohdat pito alueelta pois.
Tällä ladulla saa hiihtää myös koiran kanssa. Koiralatu menee Sallatunturille ja sieltä takaisin Koulukeskukselle.
Kalliojärven autiotuvalla(Päivätupa) pidimme taukoa ja joimme kahvit ja teet ja söimme eväsleivät. Autiotupa sijaitsee pitkän ja kapean järven rantamaisemassa korkealla kalliolla. Tuvalle päästäkseen on hiihdettävä erämaalatua noin 400 metriä suunnasta josta tulimme. Latu jatkuu Kalliojärven päivätuvan jälkeen vielä reilun kilometrin, kulkien Kalliojärven jäällä josta lähtee Kalliolammen rantoja kunnes yhtyy konelatuun. Pois lähtiessämme tupaan tuli pariskunta ja siinä vaihdoimme kuulumiset.

Suunta kohti Sallatunturia jonne oli vielä matkaa 8 km. Sallan hiihtokeskuksesta sitten valolatua takaisin Koulukeskuksen P-paikalle. Raskas oli keli hiihdellä eikä aurinkoa näkynyt taivaalla. Päivän hiihto oli 29 km.

Maanantai 18.3.2019

On satanut taas reilu 5 senttiä uutta lunta. Keli on hiukan plussan puolella ja odotettavissa on jälleen luisto-ongelmia, näin voisi jo tässä vaiheessa päätellä. Lähdetään Sallatunturi hiihtokeskukseen autolla. Jätämme auton parkkiin liikuntakeskuksen viereen. Heti parkkipaikalta hiihdellessä kohti latua tuntuu olevan ihan kohtuullinen luisto. Latuja ei ole ajettu koneella ja kohta pitoalueelle takertuu aika kasa märkää tavaraa. Ei tästä nyt mitään tule! Luovutamme ja käännymme takaisin 800 metrin päästä.
Tässä hiihto yrityksessä meni aikaa 40 minuuttia. Palaamme kämpälle juomaan kahvit ja teet. Kuvaan Hero 6 kameralla sisätilat ja hetken levon jälkeen lähdemme kävelylle. Tarkoituksena oli käydä Pyhäjoella jonne matkaa kämpältä on vajaa kilometri suuntaansa. Lähdettiin kuitenkin suuntaamaan Sallan keskustaan päin.
Tästä menee valaistu pyörätie sallaan asti. On leveä ja hyvin hoidettu vaikka nyt siinä on melkein viisi senttiä uutta lunta. Ei tästä ole kuin 5 km keskustaan käveltävää. Käymme katsomassa salpalinja muistomerkkiä ja Sallan kirkkoa. salpalinja panssarieste kivet pääsee juuri näkemään kun kiipeää suuren lumikasan puoleen väliin. Sallan kivikirkko on hieno ja varsinkin sen kellotorni joka nousee korkeuksiin kapeana ja ohuena suippona rakennuksena. Lunta on hiljalleen satanut koko kävelyreissun ajan. Volvo pyöräkuormaaja aukaisee meille paluutien ja nyt on vaivatonta tallustella takaisin kämpille.

Matkalle tuli mittaa 10,1 km ja aikaa kului 2 tuntia ja 36 minuuttia.

19.3.2019 Tiistai

Valmistaudumme suurin toivein tänään hiihtoreissuun ainakin sään puolesta. Pakkasta on näin aamusta -2 astetta eikä luntakaan ole satanut ylettömän paljon, vain sentin luokkaa.
Pitovoidetta olen laittanut suksenpohjaan vain kerran tällä reissulla. Kertyy pitoalueelle väkisinkin jäätä ja pito on näin taattu jo liiaksikin.
Kello näyttää 9:40 Sallatunturi keskuksessa kun olemme sukset jalassa ja ladulle menossa. Auton jätimme tuttuun paikkaan Sallan liikuntakeskuksen viereen. Latu on juuri vedetty ja suksi toimii toistaiseksi vallan erinomaisesti.
Matkataan tänään Ruuhitunturille. Ruuhitunturilla on latukahvila ja autiotupa. Suuntaamme suoraan tunturin huipulle näkäalatornille. Hienot näkymät Venäjälle asti täältä korkeuksista, tunturia tunturin perään pitkälle asti.
Laskettelu alas takaisin latukahvilan sivuitse Lehtoaavan kodalle jossa pidimme ruokatauon. Pieni kota jossa tulisija. Täällä ei ollut ketään muita hiihtäjiä eikä edes hiillosta tulisijassa. Kohta saapui pariskunta kodalle ja mies sytytti tulet. Rinkasta uudet kuivat hiihtohanskat käteen ja meno taas maistui mukavalta. Sallan Poropuisto oli seuraava kohde. Poroja reet perässä ja husky vetokoiria, siellä niitä oli runsaasti. Tästä vain nopeasti ohi, kun ei oikein kiinnosta nämä turistipaikat. Porot olivat virkeän näköisiä mutta koirat sen sijaan makoilivat kieli pitkällä huohottaen rättiväsyksissä.

24 km oli tämän päivän lenkki. Keli oli edelleen raskas ja hiihto tuntui jäsenissä. Mökissä laitoin paikalliset Sallan puikulaperunat tulille ja paistoin palan painikkeeksi kanaa.

Keskiviikko 20.3.2019

Tänään tehdään Kaunisharjun kierros joka on 14 km. Sallatunturi keskukselta lähtö, liikuntakeskuksen P-paikalta.
Pakkasta on -5 astetta ja hiihtokeli vallan mainio ja luistava. Vaimolla on pieni reppu selässä jossa on vettä. Oman rinkkani jätin mökkiin. Aamulla nousin ylös 6:10. Hiihtoreissun jälkeen kävimme Sallan keskustassa kaupassa. Iltapäivällä tee ja kahvihetken jälkeen vielä hiihto erämaalatua pitkin. Mökin läheltä lähtee kelkkaura syvälle metsään ja käymme katsomassa minne se mahtaa mennä.
Ladulle päästyämme se jakaantuu kahteen uraan. Menemme oikeanpuoleista pitkin joka menee Pyhäjärven jäälle. Siinä on pieni alamäki ennen järven jäätä ja laskun puolivälissä jää minun sauvani jumiin oksiin. SIinä rytäkässä irtoaa koko sompa sauvasta! Onneksi sen somman löysin ja painoin takaisin omalle paikallensa.

Käännymme jäältä takaisin ja palaamme urien risteyskohtaan josta jatkamme matkaa toista suuntaa kohden. Reissun pituus 5,4 km ja matka aika 1 tunti ja 20 minuuttia. Iltaruokana jauhelihakastiketta ja Sallan puikulaperunaa.

Torstai 21.3.2019

Tänään taas suunta Sallatunturiin Kaunisharju lenkille. Vähän lyhyempi kuin eilen mutta loppumatka eri kohdasta. 14.9 km ja 2 tuntia matkalla pituutta ja kestoa. Tänään ei ollut mukana mitään kantamuksia eikä juomista.

Iltapäivällä pieni kävely (2,2 km) Kävimme katsomassa Pyhäjärven laskujokea (Pyhäjoki)

Perjantai 22.3.2019

Tänään on viimeinen hiihtopäivä, huomenna on suunnattava takaisin kotiin Nokialle.
Ajetaan auto tuttuun paikkaan Sallatunturin liikuntakeskuksen parkkiin. Yön aikana on satanut 10 senttiä uutta lunta ja pakkasta on parisen astetta. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ensimmäistä kertaa koko reissun aikana. Keli on mainio!
Latu on ajettu aamulla ja suksi kulkee mainiosti eteen ja pito on hyvä. Suuntana on Ruuhitunturi. En sitten muistanut laittaa GPS laitetta päälle lähtiessä! Muutama kilometri siinä meni "hukkaan"
Lassin laavun kautta Kalliojärvelle ja siitä matka jatkuu Ruuhitunturille. Tarkoituksena on käydä Kalliojärven päivä/autiotuvalla mutta matka tyssää jo alkuunsa, kun se lumi taas tarttuu suksen pohjaan kuin terva! Kalliojärvelle vievää erämaalatua ei ole kukaan tänään hiihtänyt.
Pääsen kuitenkin kuvaamaan reitin parhaimpia kohteita täältä suunnasta.
Ruuhitunturilla on nyt mahtavat näkymät laajasti koko tunturialueelle ja myös Venäjän puolelle.
Lähdemme laskemaan Ruuhitunturilta pitkää laskua Hangasjärven laavun suuntaan. Matka joutuu nopeasti kun on vajaa 5 km pelkkää laskettelua.

Lauantai aamu näkyy olevan lumisateinen. Ajokeli surkea! Kuusamoon asti lumista tietä ja sen jälkeen on tiessä sulat urat. Oulun paikkeilla tiet ovat jo täysin lumettomat.