perjantai 11. marraskuuta 2022

Vaellus lapissa Urho Kekkosen Kansallispuistossa kesällä 2022.

Urho Kekkosen Kansallispuisto kesällä 2022.

Tänään on hieno päivä Saariselällä kun pääsen taas aloittamaan vaelluksen Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Lapin erämaa kutsuu jälleen. Tämän vaellukseni aloitan Raja-Joosepin parkkipaikalta joka on aivan Luttojoen ylittävän riippusillan lähellä.



Kiskon painavan Savotta 906 putkirinkkani auton takapenkiltä ja asetan sen puuta vasten odottamaan selkään pääsyä. Rinkalla on painoa 28 kg. Vaelluspäivän tavoitteeksi olen asettanut Anterinmukan autiotuvan jonne matkaa tulee yli 30 km. Saa nyt sitten nähdä mikä se lopullinen tavoite sitten on.



Vielä viime hetken tarkistukset rinkasta, jotta kaikki vetoketjut ovat kiinni ja rinkan huipulla oleva teltta on tukevasti kiinni. Nyt sitten vain rinkka selkään ja kohti Suomujoen riippusiltaa. Kun riippusiltaa ylittää painavalla rinkalla, alkaa silta huojumaan puolelta toiselle. Samaan aikaan korkealla keikkuva yläpainoinen rinkka tulee hiukan jälkijunassa aiheuttaen vastaliikkeen joka saa askeleet horjumaan kuin humalaisella.

Urho Kekkosen Kansallispuisto: Lapin vaelluksen aloitus Raja-Joosepista Anterinmukan autiotuvalle. Vaellusvideosarjan osa 1/9. Kuvattu 23.8.2022.



Keskinopeus on tipahtanut hiukan ja on nyt 5,8 km/h.

Luttojoen toiselta puolelta alkaa hyvä tieura jota pitkin rajavartiosto liikkuu mönkijöillä. Tätä uraa on helppo ja nopea edetä ja vauhtini onkin ripeää. Alkumatka ei tarjoa maisemien puolesta mitään elämyksiä. Tämä on vain mekaanista jalkojen nostelua ja siirtymistä seuraavalle paikalle.  Alkumatkasta keskinopeuteni on 5,9 km/h. Kohta olen jo aivan rajavyöhykkeen reunalla. Tästä jos kaatuu vasemman käden suuntaan tieuralta niin yläkerta menee rajavyöhykkeen puolelle, joka on ehdottomasti kielletty paikka.

Matkanteko käy vaivattomasti eikä edes rinkka tunnu painavalta. On siihen kantamiseen jo hyvin tottunut kun näitä vaellusreissuja on tullut tehtyä kesän aikana useita. 

Ensimmäisen tauon pidän 9 Km kohdalla. Keskinopeus on tipahtanut hiukan ja on nyt 5,8 km/h. Rinkka selästä ja hetkeksi istumaan puuta vasten. Vettä kannan mukana puolisen litraa jonka juon tauon aikana pois. Syömisen tarvetta ei vielä ole, koska olen aamupalan syönyt 6:30 ja nyt kello on 10:21.



Ylilompololammen lähellä olevalla tulipaikalla oli muutama miesvaeltaja. Olivat olleet Lapin erämaassa jo viikon. Suunta heillä oli sama kuin minulla, mutta ei ne nuoret miehet perässä pysyneet kun nostin kytkintä ja laitoin kaasun pohjaan.

Urho Kekkosen Kansallispuisto Anterinmukka autiotupa. Osa 2/9. Kuvattu: 23-24.8.2022.



Kolmisen kilometriä käveltyäni alkaa takaa kuulua mönkijän ääniä. Kaksi rajavartijaa pysähtyy kohdalleni.

Harrijärvellä olen Klo 11:45 ja siellä näkyy muutama Rajavartiolaitoksen rakennus. Pidän Harrijärven rannalla pidemmän lepotauon ja keitän teetä ja syön leipää, pähkinöitä ja suklaata. Tässä on hieno taukopaikka mäntykankaalla ja tunturinäkymällä. Edellisen tulipaikan porukka saapuu saman järven rantamille kalastus mielessä kun itse istun teekuppi kädessä hiekkaisella kankaalla taukoa pitämässä.



Hirvaspäänpalon tulipaikalla on tuttuja vaeltajia ja yksi pariskunta ruuanlaittopuuhissa. Aiemmin näkemäni miehet lähtivät aiemmin Harrijärveltä matkaan ja ovat nyt täällä ruuanlaittopuuhissa.

Kolmisen kilometriä käveltyäni alkaa takaa kuulua mönkijän ääniä. Kaksi rajavartijaa pysähtyy kohdalleni. Toinen rajamies jää varmistajaksi istuen mönkijässään hiukan taaempana. Ylempiarvoinen alkaa kyselemään minulta matkan päämäärää, väsymystä ja muuta vastaavaa. Tästä vielä muutama kilometri kävelyä ja olen Lähellä Saunaharjua jonka vieressä sijaitsee Rajavartiolaitoksen vartiopaikka. Tästä kohtaa käännyn oikealle menevälle uralle joka menee Anterin pyöräparkin laavulle.

Erämaavaellus Lapissa. Matka jatkuu kohti Vongoivan kammia. Osa 3/9. Kuvattu: 24-25.8.2022.


Loppumatkalla on muutamia purojen ja jokien ylityksiä jotka menee saappailla kahlaamalla.

Anterin pyöräparkin laavulla pidän lyhyen tauon. Tänne oli matkaa 25,7 km. Syön muutaman näkkileivän ja teen suolatankkauksen. Alkuperäinen suunnitelma oli olla yötä tässä laavun luona, mutta ei ole kyllä mikään houkutteleva leiripaikka tässä. Jatkan matkaa Anterinmukan autiotuvan suuntaa. Loppumatkalla on muutamia purojen ja jokien ylityksiä jotka menee saappailla kahlaamalla.Kaarreoja on viimeinen vesistönylitys ja tästä otan kompassisuunnan suoraan kohti Anterinmukan autiotupaa. Matka lyhenee tällä tavalla viisisataa metriä jos olisin kiertänyt polkua pitkin vaaran reunaa.


Hetkessä olen kävellyt Anterinmukkaan oikoreittiä pitkin ja istahdan keittokatokseen ja kaivan GPS laitteen rinkan pikkutaskusta esiin.31,3 km tuli päivän vaellukselle mittaa. Liike keskimäärin 5.5 km/h. Aika liikkuessa 5 tuntia ja 38 minuuttia. Aika pysähdyksissä 2 tuntia ja 10 minuuttia. Liike keskimäärin 4 km/h. Kello on 16:35. Kyllä oli aika rankka reissu vaikka ei nyt ihan kaikki voimat kuitenkaan huvenneet.


Anterinmukan autiotupaa kutsutaan toisellakin nimellä. Keskon kämppä on nimi jota eränkävijät ja lapinkulkijat käyttävät tästä hienosta kelohirsisestä tuvasta. Tupa sijaitsee Anterinjoesta hiukan korkeammalla. Anterinmukan sauna on aivan joen rannassa. Tupa on rakennettu 1965 ja sauna 1967.Tuvalla on iso terassi jossa on hyvä istua jykevillä penkeillä. Heti kun avaat ulko oven tulee vastaan tuvan keittiö jossa ruuan laitto onnistuu kätevästi kaasukeittimellä. On siinä jätetty myös vanha alkuperäinen puuhella paikoilleen, mutta poistettuna käytöstä.


Anterinmukassa ei näy muita vaeltajia juuri nyt. Tuvan puolella on kahdessa petipaikassa makuupussit levitettynä. Lähden alas saunalle. Laitan saunan ja vesipadan alle tulet. Pesuvettä näkyy olevan saavit täynnä. Istun saunan kuistilla katselemassa Anterinjoen virtausta ja odotan saunan lämpenemistä. Saunassa on pehmeät miedot löylyt. On kyllä mukava istua lauteilla ja huuhtoa lopuksi päivän hiet Anterinjoen vedellä pois. Uimapaikkakin löytyy ylävirran puolelta jolla on syvyyttä 1,9 metriä. Muuten joki on matala ja sen pystyy helposti ylittämään kahlaamalla.

Vaellus lapissa Vongoivan kammi. Urho Kekkosen Kansallispuisto Saariselkä. Osa 4/9. Kuvattu: 25.8.2022.



Ilta kun saapuu, niin alkaa vaeltajia tulemaan Anterinmukkaan. Kohta on muutamia telttoja pystyssä keittokatoksen lähettyville. Oman telttani laitan hiukan kauemmaksi toisen tulipaikan lähettyville omaan rauhaan.

Keitän perunat autiotuvan keittiössä. Rankan päivän jälkeen jauhelihakastike perunoiden kanssa maistuu ja täyttää energiavarastot.Heräsin Keskiviikkoaamuna 6:30. Teltassa oli aamulla lämmintä +6 astetta ja untuvamakuupussissa tarkeni hyvin. Aamukuvaukset, ruokailu ja telttaleirin purku, siinä aamun ohjelmaa.

Lapin vaellus jatkuu Vongoivan räystäälle ja Tahvontuvalle. Urho Kekkosen Kansallispuisto Saariselkä.Osa 5/9. Kuvattu: 25.8.2022.


Kello on hiukan yli yksitoista tänään Anterinmukan leiripaikalla josta lähden jatkamaan vaellustani. Vongoivan kammi on tämän päivän kohteeni.

 Matka kammille ei ole pitkä, noin 10 km. Tänään ei ollut mitään kiirettä ja sain kaikessa rauhassa puuhastella ja kuvailla Anterinjokea ja lähimaisemaa. Joudun karttaa vilkaisemaan ja katsomaan mitä reittiä meinaan kulkea, vaikka se lopullinen reitti muotoutuu yleensä matkan aikana.

Tästä lähtee mönkijänura joka seuraa Anterinjokea ylävirran suuntaan. On yleensä helppo edetä näitä uria pitkin vaikka joskus ura on paikoitellen kivikkoinen. Pidän heti alkumatkasta reipasta vauhtia, mutta en voi vastustaa vasemmalla puolellani virtaavaa Anterinjoen veden kohinaa. Kohta rinkka lepää vahvan koivun kyljessä ja istun joen penkalla katselemassa Pikku Reutupää tunturia. Joki on tässä kohtaa leveä ja helposti ylitettävissä saappailla.

Jatkan mönkijänuraa taas eteenpäin pari kilometriä ja siirryn Anterinjoen toiselle puolelle. Jatkan vaellusta Kielitunturin laitaa korkeuskäyrää seuraten. Korkeuskäyrää seuraamalla matkasta tulee hiukan pidempi eikä ole tarvetta kiivetä ylämäkeen painavan rinkan kanssa.

Kielitunturin laidalta onkin hienot näkymät Anteripää tunturille. Taukoja pidän tiheään ja nytkin istuin ihailemassa syksyistä tunturinäkymää lapin erämaan rauhassa.

Urho Kekkosen Kansallispuisto: Lapinvaellus jatkuu Hammaskurun autiotuvan suuntaan. Osa 6/9. Kuvattu: 26.8.2022.



Nyt on jätettävä korkeuskäyrän seuraaminen ja on laskeuduttava alemmaksi Kielitunturin rinteeltä jos meinaa mennä polulle joka vie Vongoivan kammille. Siinä se polku menee pienen kurun pohjalla Sihverinlakopään ja Reututunturin välissä.

Tästä on Vongoivan kammille noin kahden kilometrin matka. On helppoa kulkea valmista polkua kun ei tarvitse suunnistaa eikä väistellä vahvaoksaisia tunturikoivuja joita riittää tunturin laidoilla.


Vongoivan kammilla ei näy muita vaeltajia, ainoastaan yksi tunneliteltta on pystyssä tulipaikan vieressä. Pieni puuvarasto on lukittu ja polttopuut ovat kammin varanneiden asukkaiden käytössä.

Kammille on kyllä tulossa kaksi vanhempaa rouvaa jotka olivat yötä Anterinmukan autiotuvassa. Istun tuumailemaan tulipaikalle ja keitän teetä. Siinä teetä juodessa tulee kaksi vaeltajaa Vongoivanjoen reunaa tännepäin. Siinä on tämän teltan omistajat palaamassa Vongoivan räystäältä. Vaeltajat purkavat telttansa ja tekevät ruokaa jatkaakseen matkaansa Anterinjoen tulipaikalle joka on tuossa alle viiden kilometrin päässä.

Seuraavaksi on vuorossa telttapaikan hakeminen. Teltalle löytyy hyvä paikka tulipaikan läheltä Reututunturilta laskevan puron vierestä. Muutaman kerran telttaa kääntämällä paikallaan löydän parhaan paikan.

Teen ruuan ja lähden käymään näin iltasella vielä Reututunturilla. Matkaa tunturin huipulle on noin  kaksi kilometriä ja ehdin tehdä reissun ennen kuin pimeys laskeutuu Vongoivan laaksoon. Ensimmäisen kivikasan kohdalla gepsin korkeus näyttää 671 metriä, mutta tuolla sadan metrin päässä on vielä toinen kivikasa. Kumpi mahtaa olla Reututunturin korkein huippu? Käyn toisella kivikasalla ja siellä se korkein huippu on 672 metrin korkeudella.

Erämaavaellus jatkuu Hammaskurun autiotuvalle Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Lapin erämaa Saariselkä. Osa 7/9. Kuvattu: 26.8.2022.


Vongoivan kammin puuvajan varusteiden säilytyslaatikko on tungettu täyteen kaikenlaista muoviroskaa.

Seuraavana aamuna herään jo ennen kuutta. Aurinko siellä nousee tunturin takana eikä vielä paista tähän telttaleirin kohdalla.

Lämmintä on näin aamulla +8 astetta. Aamupalan laittoa, teltan purkaminen, tavaroiden pakkaus rinkkaan ja kuvaamista, siitä se taas koostuu päivän aloitus.Vongoivan kammin puuvajan varusteiden säilytyslaatikko on tungettu täyteen kaikenlaista muoviroskaa. On sitä taas ollut kaikenlaista typerää retkeilijää liikkeellä. En voi käsittää kuinka vaikeaa on kantaa tyhjiä muovipakkauksia, tölkkejä ja muuta romua maastosta pois kun ne on jaksanut sinne kantaa rinkassaan. Sama homma tuon folion kanssa! Sitä löytyy lähes jokaisesta nuotiopaikasta erämaassa.


Rinkan pakkaus käy jo rutiinilla ja jokaiselle tavaralle on oma paikkansa. Vielä nopea vilkaisu karttaan, rinkka selkään ja sitten vain jalan nostelua ja matka jatkuu Vongoivanräystäälle.Seuraan ensin Vongoivanjokea alavirran suuntaan kilometrin verran ja siitä muutan suuntaa vasemmalle Vongoivatunturin alarinteille. Suuren kuusen alta löytyy puinen kannellinen laatikko jonka sisällä on paistinpannu, alumiinikattila ja pullo jossa vihreää nestettä. Laatikon pohjassa ja sivulla on myyrän mentäviä jyrsittyjä aukkoja. Lienee ollut jonkun pidempiaikainen leiripaikka?


Vongoivan tunturinrinteessä pidän hetken tauon ja keitän teetä. Tässä sitä on mukava istua ja kuunnella erämaaluonnon ääniä. Korppi siellä taivaalla joskus liihottaa ja lapin pikkulinnut pensaissa ääntelevät tuulen suhistessa tunturilla. Tuolta alhaalta kuuluu Vongoivajoen ääni vaimeana. Joki kerää voimaa siihen laskevista puroista  ja laskee vetensä Jaurujokeen neljä kilometriä etelämpänä.

Urho Kekkosen Kansallispuisto vaellus jatkuu Akanhärkäkurun kautta Muorravaarakanruoktulle.Osa 8/9. Kuvattu: 26-27.8.2022.



Lähestyessäni Vongoivan räystästä, jostakin kuuluu selvästi ihmisten puhetta. Muutaman sadan metrin päässä näkyy kulkevan 3-4 vaeltajan ryhmä. Kohta kuuluu muutama pillin vihellys. On ilmeisesti yksi ryhmästä "kadonnut" ja kohta näenkin yksinäisen vaeltajan menevän muusta ryhmästä erillään.

Sama vaeltajaporukka saapuu Vongoivan räystäälle hetken päästä. 

Vongoivan räystäällä kuvaan kaikki mahdolliset paikat kolmella kameralla. Keli on hyvä ja näkyvyyttä on pitkälle.

Tästä suunnistan Tyyrojan varteen jossa on polku joka vie Tahvontuvalle.

Matkalla Tahvontuvalle vastaan tulee ulkomaalainen mies kantaen vesipulloa kädessä. On varmaan tekemässä päiväreissua Vongoivanräystäälle Tahvontuvalta.

Tahvontuvalla on kaksi miesvaeltajaa jotka pakkailevat tavaroitansa ja ovat lähdössä Siulanruoktun autiotuvalle. Tahvontuvan saunassa on parhaillaan pariskunta ja odotan että sauna vapautuisi.

Hyvä tuuri, että sauna on valmiiksi lämmin ja voi mennä suoraan päivän hikiseltä taipaleelta makoisiin löylyihin.

Tarkoitukseni oli olla tällä paikalla yötä, mutta muutan suunnitelmaa ja lähden syömisen jälkeen jatkamaan matkaa Siulanruoktun autiotuvalle. Tällä tavoin saan lyhennettyä seuraavan päivän pitkää matkaosuutta viidellä kilometrillä.

Astelen pitkiä osittain lahoja portaita pitkin kohti Siulanruoktun autiotupaa. Olen menossa syömään iltapalaa Jaurujoen varrelle. Teltan laitoin pystyyn autiotuvalta noin kolmesataa metriä ylärinteeseen. Tupa on rakennettu 1955. Rakentajana oli Suomen latu. 

Siulanruoktun autiotuvassa on ollut sauna, joka purettiin 1972 ja samalla tuvalle tehtiin perusteellinen remontti.

Onneksi tässä kohtaa on kaadettu suuri mänty yli virran jota pitkin on helppo suorittaa ylitys.

Aamulla herään teltasta ennen viittä. Pitkä on matka taas mennä syömään tuonne alas Jaurujoen varteen. Se on ainoa vesipaikka täällä Siulanruoktulla. 

Aamupalan jälkeen leirin purku ja rinkan pakkaus. Täytyy vielä tutkia karttaa ja hahmotella reittiä Muorravaarakkaan.

Saavun Hammaskurun autiotuvan pihaan. Täällä ei näy yhtään vaeltajaa. Keitän autiotuvassa vettä ja juon teetä tuvan kuistilla.

Hammaskurun kautta Keinopään reunaa Anterinjoen latvoille. Hammaskurun mönkijänuran jälkeen käännyttäessä kohti Keinopää tunturin laidalle, polku on hyvin näkyvissä. Kohta se kuitenkin katoaa kunnes taas tulee näkyviin.

Pidän ruokatauon Anterinjoen latvoilla olevalla pienen lammen rannalla.Kyllä se syöminen virkistää ja taas jaksa jatkaa vaellusta. Tästä menee hyvä ja selkeä polku Muorravaarakkaan asti. Tuolla näkyy jo Pirunportti vähän ennen Akanhärkäkurua. Akanhärkäkurulla heitän rinkan maahan ja käyn tekemässä kuvaukset.

Muorravaarakkaan tulee matkaa 23,5 km. Nyt kyllä väsyttää! Lepään hetken autiotuvan terassilla. Laitan teltan pystyyn ja menen lepäilemään ja keräämään voimia. Alkuperäisenä reittisuunnitelmana oli mennä Kiertämäjärven autiotuvalle seuraavaksi yöksi. Muutan suunnitelmaa ja menen Muorravaarakanjokea alavirtaan Jyrkkävaaran autiotuvalle. Ennen Jyrkkävaaraa on Harrijoen ylitys. Joki ei ole leveä, mutta syvyyttä on liikaa jotta Sievin saappailla siitä yli menisi.

Onneksi tässä kohtaa on kaadettu suuri mänty yli virran jota pitkin on helppo suorittaa ylitys. Ylitystä helpottaa kovasti pienempi kelopuu joka on laitettu suuren männyn vierelle alemmaksi.

Jyrkkävaaran autiotuvalla on kaksi vaeltajaa jotka ovat juuri lähdössä jatkamaan matkaansa. Pidän pienen kuvaustauon tuvalla ja jatkan matkaani. Mietin seuraavan yön telttapaikkaa jostakin Suomujoen/Luttojoen rannalta. Päästyäni Luttojoelle päätänkin jatkaa matkaa suoraan autolle. Lopuksi vielä Kiertämäjoen ylitys ja reissu on tehty.

Vaellus Lapin erämaassa. Urho Kekkosen Kansallispuisto Saariselkä erämaa. Osa 9/9. Kuvattu: 27.8.2022.




maanantai 8. heinäkuuta 2019

Sallatunturi 16.22.3.2019 hiihtoreissu

Tunturien mailla lapissa

Perjantai 15.3.2019 lähdemme reissuun Nokialta ennen puoltapäivää ja suuntana on Sallatunturi. Kaikki tavarat on pakattu jo edellisenä päivänä valmiiksi ja nyt ne pakkaan autoon. Poikkeamme Virroilla kylässä ja siitä Lappajärvelle yöksi. 

Lauantai 16.3.2019.

Tuli nukuttua ihan kohtuu unet, noin 6 tuntia. Klo 7:45 auton nokka osoittaa kohti pohjoista ja matka alkaa. Vaimo saa toimia kuskina ja ajaa Ylivieskaan asti jossa myös auton tankkaus. Lappajärven tie oli osittain jäinen ja polanteita paikka paikoin.
Ylivieskasta eteenpäin keli oli jo kohtuu hyvä vaikka lämpömittari näytti muutaman asteen plussaa. Taivalkosken ABC asemalla pidimme taukoa ja siinä söin termoksesta hernekeittoa ja eväsleipiä. Vaimolle iski migreeni ja hän joutui menemään auton takapenkille huilaamaan koko loppumatkan ajaksi. 
Jo ennen Taivalkoskea ajokeli muuttui huonompaan suuntaan räntäsateineen. Kuusamon jälkeen Käylän paikkeilla lumisade hiukan lisääntyi ja näkyvyys heikkeni. Tien penkalla oli lähes 10 cm lunta eikä penkkaa tahtonut erottaa ojasta millään. Oli ajettava keskitietä ja hidastettava kun autoja tuli vastaan. 
Meni siinä muutama hurja ohi vaikka itse ajoin 80 km/h vauhtia. Perille päästiin kellon ollessa 16:30. Avainta lähdettiin hakemaan sitten väärästä osoitteesta! Siinä oli sekaannusta mistä se avain noudetaan.
Soitto vuokraajalle ja saimme ajo-ohjeet mökille. Hyvät oli ohjeet, mutta ei sattunut olemaan kynää millä merkitä muistiin tiennimiä ja suuntia. Sallatunturiin päin suunta ja sieltä löytyi tie jonka piti viedä mökille. Käännyin tielle jossa oli reilusti lunta eikä auton jälkiä. Pysäytin auton tien reunaan ja aloin jo epäillä meneekö tämä tie sinne mökille ollenkaan? Löin navigaattoriin mökin osoitteen jonka vaimo kaivoi papereistansa. Navi käski kääntää auton ympäri ja suunnata Sallatunturin suuntaan. Meinasi vielä auto jäädä lumeen kiinni kun oli etupyörä tipahtanut tieltä pois.
Loppujen lopuksi navigaattori ajatti ihan väärään paikkaan ja se ensimmäinen tie oli sittenkin oikea josta tie kiemurteli Pyhäjärven pohjoispäähän. Kyllä mökin vuokraajan pitäisi saada selkeät ohjeet mistä avain haetaan ja mikä on mökin osoite. Avain löytyi ovesta ja se ei meinannut lähteä lukkopesästä irti. Sai sitä kauan nytkytellä ja suostutella irtoamaan. Samaa vikaa oli myös naapuri mökin lukossa, näin kertoivat sen asukkaat. Loppujen lopuksi vaati 3 soittoa vuokraajalle ennen kuin pääsimme varmistumaan että olemme oikeassa mökissä. Mökissä on alakerrassa nukkuma syvennys ja yläkerrassa parvi. Päätettiin tehdä peti alakerran kapeaan sänkyyn. Keskellä yötä (2:30)kuitenkin vaihdoimme pedin yläkerran parvelle koska alakerran sänky oli turhan kapea ja yhtenäinen patja heilui kun kylkeä käänsi. 
Sauna on aivan huippuluokkaa, hyvä ilmanvaihto ja makeat löylyt. Edellinen asukas ei ollut muistanut tyhjentää roskakoria ja se hiukan tuoksahteli nenään. TV antenni vaati hiukan tarkkuutta ja säätöä. Se oli pöytämalli ja tarkka siitä omasta suunnastaan että TV kuva näkyy. Tässä sitä ollaan Pyhäjärven pohjoispäässä josta avautuu näkymää tuntureille. Sallatunturin laskettelurinne myös näkyy tuolla kaukana kilometrien päässä. Rauhallinen mukava paikka viettää lomaa.





Sunnuntai 17.3.2019.

10:45 saavumme Sallan Koulukeskuksen P-paikalle josta lähtee valolatu Sallatunturi keskukseen.
Tämä on ensimmäinen hiihtopäivä. Aamulla oli satanut muutama sentti märkää lunta. Lämpömittari näytti +2 asteen verran.
Itsellä on Bilteman 65 rinkka selässä ja vaimolla pieni reppu. Rinkkaan olen pakannut SonyAX100E 4K videokameran, puukon pitovoidetta, hanskat, lämmintä vaatetta ja muutaman litran vettä. Vaimon repussa kaksi pientä termospulloa ja muuta tarpeellista kampetta.
Lähdemme etenemään tätä valolatua pitkin Marjavaaran kautta Kalliojärven autiotuvalle. Latukone on ajanut ladun, luisto ja pito on ihan hyvä ladun ollessa mukavan pehmeä hiihtää.
Tätä hyvän luiston aikaa ei kuitenkaan kestä kauaa. Kohtaa on suksen pohjassa pitoalueella lumikertymiä ja meno alkaa hidastumaan. Joutuu jopa turvautumaan puukkoon ja sillä raapimaan jäätyneet kohdat pito alueelta pois.
Tällä ladulla saa hiihtää myös koiran kanssa. Koiralatu menee Sallatunturille ja sieltä takaisin Koulukeskukselle.
Kalliojärven autiotuvalla(Päivätupa) pidimme taukoa ja joimme kahvit ja teet ja söimme eväsleivät. Autiotupa sijaitsee pitkän ja kapean järven rantamaisemassa korkealla kalliolla. Tuvalle päästäkseen on hiihdettävä erämaalatua noin 400 metriä suunnasta josta tulimme. Latu jatkuu Kalliojärven päivätuvan jälkeen vielä reilun kilometrin, kulkien Kalliojärven jäällä josta lähtee Kalliolammen rantoja kunnes yhtyy konelatuun. Pois lähtiessämme tupaan tuli pariskunta ja siinä vaihdoimme kuulumiset.

Suunta kohti Sallatunturia jonne oli vielä matkaa 8 km. Sallan hiihtokeskuksesta sitten valolatua takaisin Koulukeskuksen P-paikalle. Raskas oli keli hiihdellä eikä aurinkoa näkynyt taivaalla. Päivän hiihto oli 29 km.









Maanantai 18.3.2019

On satanut taas reilu 5 senttiä uutta lunta. Keli on hiukan plussan puolella ja odotettavissa on jälleen luisto-ongelmia, näin voisi jo tässä vaiheessa päätellä. Lähdetään Sallatunturi hiihtokeskukseen autolla. Jätämme auton parkkiin liikuntakeskuksen viereen. Heti parkkipaikalta hiihdellessä kohti latua tuntuu olevan ihan kohtuullinen luisto. Latuja ei ole ajettu koneella ja kohta pitoalueelle takertuu aika kasa märkää tavaraa. Ei tästä nyt mitään tule! Luovutamme ja käännymme takaisin 800 metrin päästä.
Tässä hiihto yrityksessä meni aikaa 40 minuuttia. Palaamme kämpälle juomaan kahvit ja teet. Kuvaan Hero 6 kameralla sisätilat ja hetken levon jälkeen lähdemme kävelylle. Tarkoituksena oli käydä Pyhäjoella jonne matkaa kämpältä on vajaa kilometri suuntaansa. Lähdettiin kuitenkin suuntaamaan Sallan keskustaan päin.
Tästä menee valaistu pyörätie sallaan asti. On leveä ja hyvin hoidettu vaikka nyt siinä on melkein viisi senttiä uutta lunta. Ei tästä ole kuin 5 km keskustaan käveltävää. Käymme katsomassa salpalinja muistomerkkiä ja Sallan kirkkoa. salpalinja panssarieste kivet pääsee juuri näkemään kun kiipeää suuren lumikasan puoleen väliin. Sallan kivikirkko on hieno ja varsinkin sen kellotorni joka nousee korkeuksiin kapeana ja ohuena suippona rakennuksena. Lunta on hiljalleen satanut koko kävelyreissun ajan. Volvo pyöräkuormaaja aukaisee meille paluutien ja nyt on vaivatonta tallustella takaisin kämpille.

Matkalle tuli mittaa 10,1 km ja aikaa kului 2 tuntia ja 36 minuuttia.








19.3.2019 Tiistai

Valmistaudumme suurin toivein tänään hiihtoreissuun ainakin sään puolesta. Pakkasta on näin aamusta -2 astetta eikä luntakaan ole satanut ylettömän paljon, vain sentin luokkaa.
Pitovoidetta olen laittanut suksenpohjaan vain kerran tällä reissulla. Kertyy pitoalueelle väkisinkin jäätä ja pito on näin taattu jo liiaksikin.
Kello näyttää 9:40 Sallatunturi keskuksessa kun olemme sukset jalassa ja ladulle menossa. Auton jätimme tuttuun paikkaan Sallan liikuntakeskuksen viereen. Latu on juuri vedetty ja suksi toimii toistaiseksi vallan erinomaisesti.
Matkataan tänään Ruuhitunturille. Ruuhitunturilla on latukahvila ja autiotupa. Suuntaamme suoraan tunturin huipulle näkäalatornille. Hienot näkymät Venäjälle asti täältä korkeuksista, tunturia tunturin perään pitkälle asti.
Laskettelu alas takaisin latukahvilan sivuitse Lehtoaavan kodalle jossa pidimme ruokatauon. Pieni kota jossa tulisija. Täällä ei ollut ketään muita hiihtäjiä eikä edes hiillosta tulisijassa. Kohta saapui pariskunta kodalle ja mies sytytti tulet. Rinkasta uudet kuivat hiihtohanskat käteen ja meno taas maistui mukavalta. Sallan Poropuisto oli seuraava kohde. Poroja reet perässä ja husky vetokoiria, siellä niitä oli runsaasti. Tästä vain nopeasti ohi, kun ei oikein kiinnosta nämä turistipaikat. Porot olivat virkeän näköisiä mutta koirat sen sijaan makoilivat kieli pitkällä huohottaen rättiväsyksissä.

24 km oli tämän päivän lenkki. Keli oli edelleen raskas ja hiihto tuntui jäsenissä. Mökissä laitoin paikalliset Sallan puikulaperunat tulille ja paistoin palan painikkeeksi kanaa.








Keskiviikko 20.3.2019

Tänään tehdään Kaunisharjun kierros joka on 14 km. Sallatunturi keskukselta lähtö, liikuntakeskuksen P-paikalta.
Pakkasta on -5 astetta ja hiihtokeli vallan mainio ja luistava. Vaimolla on pieni reppu selässä jossa on vettä. Oman rinkkani jätin mökkiin. Aamulla nousin ylös 6:10. Hiihtoreissun jälkeen kävimme Sallan keskustassa kaupassa. Iltapäivällä tee ja kahvihetken jälkeen vielä hiihto erämaalatua pitkin. Mökin läheltä lähtee kelkkaura syvälle metsään ja käymme katsomassa minne se mahtaa mennä.
Ladulle päästyämme se jakaantuu kahteen uraan. Menemme oikeanpuoleista pitkin joka menee Pyhäjärven jäälle. Siinä on pieni alamäki ennen järven jäätä ja laskun puolivälissä jää minun sauvani jumiin oksiin. SIinä rytäkässä irtoaa koko sompa sauvasta! Onneksi sen somman löysin ja painoin takaisin omalle paikallensa.

Käännymme jäältä takaisin ja palaamme urien risteyskohtaan josta jatkamme matkaa toista suuntaa kohden. Reissun pituus 5,4 km ja matka aika 1 tunti ja 20 minuuttia. Iltaruokana jauhelihakastiketta ja Sallan puikulaperunaa.




Torstai 21.3.2019

Tänään taas suunta Sallatunturiin Kaunisharju lenkille. Vähän lyhyempi kuin eilen mutta loppumatka eri kohdasta. 14.9 km ja 2 tuntia matkalla pituutta ja kestoa. Tänään ei ollut mukana mitään kantamuksia eikä juomista.

Iltapäivällä pieni kävely (2,2 km) Kävimme katsomassa Pyhäjärven laskujokea (Pyhäjoki)



Perjantai 22.3.2019

Tänään on viimeinen hiihtopäivä, huomenna on suunnattava takaisin kotiin Nokialle.
Ajetaan auto tuttuun paikkaan Sallatunturin liikuntakeskuksen parkkiin. Yön aikana on satanut 10 senttiä uutta lunta ja pakkasta on parisen astetta. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ensimmäistä kertaa koko reissun aikana. Keli on mainio! 
Latu on ajettu aamulla ja suksi kulkee mainiosti eteen ja pito on hyvä. Suuntana on Ruuhitunturi. En sitten muistanut laittaa GPS laitetta päälle lähtiessä! Muutama kilometri siinä meni "hukkaan"
Lassin laavun kautta Kalliojärvelle ja siitä matka jatkuu Ruuhitunturille. Tarkoituksena on käydä Kalliojärven päivä/autiotuvalla mutta matka tyssää jo alkuunsa, kun se lumi taas tarttuu suksen pohjaan kuin terva! Kalliojärvelle vievää erämaalatua ei ole kukaan tänään hiihtänyt.
Pääsen kuitenkin kuvaamaan reitin parhaimpia kohteita täältä suunnasta.
Ruuhitunturilla on nyt mahtavat näkymät laajasti koko tunturialueelle ja myös Venäjän puolelle.
Lähdemme laskemaan Ruuhitunturilta pitkää laskua Hangasjärven laavun suuntaan. Matka joutuu nopeasti kun on vajaa 5 km pelkkää laskettelua.





Lauantai aamu näkyy olevan lumisateinen. Ajokeli surkea! Kuusamoon asti lumista tietä ja sen jälkeen on tiessä sulat urat. Oulun paikkeilla tiet ovat jo täysin lumettomat.




                                       Salla Ruuhitunturi laskettelu Gps tiedot-Lappi Sallatunturi


                                Laskettelua Ruuhitunturi GPS tiedot-Sallatunturi Lappi Osa 2


                                    Salla laskettelu Gps tiedot-Lappi Sallatunturi osa 3 

                          Lapin tunturit Ruuhitunturi GPS laskettelu Salla ja Sallatunturi reissu

                                   Reindeer Park in Finland-Salla poropuisto Sallatunturi

                                       G voimat mutkassa- laskettelu Sallatunturi Lappi

                            Matkalla Lappiin Sallatunturi hiihtoloma Opel astra 1.4 Turbo 2018

                                         Kuusamo Käylä Kitkajoki lapin matka Sallaan

                                        Sallatunturi laskettelu GPS tiedot Lapin tunturit

                                      Lappi Sallatunturi Kalliojärvi autiotupa PODCAST


                             Vauhdikas lasku Lapin tunturit laskettelu GPS tiedot Sallatunturi

                                Sallatunturi, Surkea hiihtokeli GPS tiedot laskettelu Lappi

                                          Lapin erämaaladut Salla Kalliojärvi autiotupa

                            Erämaalatuja etsimässä- Sallatunturi Lappi Kalliojärvi autiotupa

                                              Sallatunturi mökkiesittely Lomaväinö 7

                                       Sallatunturi ja surkea hiihtokeli Lapin tuntureilla

                                              Lapin maisemat- Salla keskusta kävellen

                                              
                              Tunturissa on Tuulista -Salla Ruuhitunturi osa 1/2 Lapinmatka

                            Tunturissa on Tuulista -Salla Ruuhitunturi osa 2/2 Lapinmatkailu

                                 Lapin maisemat ja hiihtoladut- Kaunisharju Sallatunturi


                                   Erämaaladulla kohti Venäjän rajaa -Sallatunturi Lappi

                                      Hiihtäjän aamiainen Sallatunturilla tunturilapissa


                                 Tuntureilla ja Lapin mailla- Sallatunturin vaativat laskut

                                              Lapissa tuntureilla iltahiihto Sallassa

                                     Tunturille matka vie. Sallatunturi Kalliojärvi osa 1/2

                                  Tunturille matka vie- Salla, Ruuhitunturilla tuulee osa 2/2

                                Tunturilappi Ruuhitunturi Salla Autiotupa näkötorni ja lähde


                                          Sallatunturi Sallan parhaat mökit ja maisemat

                                           Lapin maisema Sallatunturi Salla Kalliojärvi

                                              Salla Pyhäjoki iltakävely Lapin mailla

                                                  Sallatunturi mökit ja Lapin maisemat







torstai 13. syyskuuta 2018

Salamajärven Kansallispuisto-Matkakertomus

Salamajärven Kansallispuisto 25.8.2018 Vaellus ja patikointi.

Syksy näyttää jo ensimmäiset pienet merkkinsä vaikka lämpötila on vielä Elokuun loppupuolella ruhtinaalliset 18 astetta. Retki valmistelut ovat käynnissä Lappajärvellä josta lähdemme
Salamajärven Kansallispuistoon retkeilemään tänään,  Lauantaina 25.8.2018. Otamme retkelle mukaan Äitini jolla on ikää 72 vuotta. Salamajärven puisto on perustettu 1982 ja pinta-alaa löytyy 62 neliökilometriä.
Salamajärven metsiä on hyödynnetty 1600 luvulta alkaen tervanpoltossa. Suuret savotta työmaat myös toivat toimeentuloa asukkaille. Retkikartta: Salamajärven Kansallispuisto

Pyydyskosken laavulla on metsäkämpän rauniot.



Salamajärven reitit eivät ole korkeuseroiltansa vaativia mutta polut ovat suurimmaksi osaksi kivikkoisia. Pirunpeltoja elikkä kivipeltoja löytyy useita. Parhaat kivipellot löytyvät heti Ruuhipuron sillan jälkeen.

Pirunpeltoa Salamajärven Kansallispuistossa

Pirunpelto

Jos mieli katsella suuria mahtavia puita, niin sitten suuntana on salamanperän luonnonpuisto tai Koirajoen aarnialue. Muuten täällä on aika tasaista suomaisemaa lampien ja järvien seurana.
Alajärvi-Kyyjärvi-Möttönen. Tätä reittiä ajoimme autolla Salamajärven Kansallispuiston Koirasalmen luontotuvalle. Siinä oli pitkästi lopussa kapea hiekkatie osuus kuoppineen ja irtokivineen.

Hiiliniemen tulentekopaikalla kelopuun halausta.



Metsähallitus on alkanut rahastamaan retkeilijöitä viiden euron majoitusmaksulla Koirasalmen telttailupaikalla. Hiiliniemen tulentekopaikalla käymme pyörähtämässä. Komealla paikalla on taukopaikka pienessä niemenkärjessä Koirajärven rannalla.
Tästä lähdemme vasemman käden suuntaan kohti lintutornia. Seuraava etappi on Ruuhilampi tulentekopaikka. Tässä on jännän näköinen kotamallinen pieni puuvarasto jossa on suurehkoja pölkkyjä.
Tulipaikka on korkealla mäellä josta on näkymä Ruuhilammelle. Paikka oli tuttu Ali Leiniön vaellusvideosta jossa hän oli riippumaton kanssa yötä tässä paikassa.

Ruuhipuron silta 


Heti Ruuhipuron sillan ylittäessä tulee näkökenttään valtavankokoinen Pirunpelto suurine kivineen. On hienon näköistä katsella tätä jääkauden aikaansaamaa luomusta. Retkikartta: Pirunpelto kivikko
Kohta saavumme polkuristeykseen josta suoraan menemällä pääsee lintutornille ja oikealle vievä polku menee Heikinjärven rantalaavulle. Laavulta nousee savua. Nuotion äärellä istuu pariskunta makkaranpaistossa. Pari naista valkomustan koiran kanssa ovat
lähdössä ja hetken päästä tänne tulee pieni naisvaeltajien ryhmä.
Meillä oli mielessä pitää taukoa tässä, mutta on liikaa hälinää ja melua. Jatkamme matkaa ja katsomme tuonnempaa jonkun hyvän paikan josssa keitellä teetä ja pannukahvit.
Taukopaikka löytyy Heikinpuron läheltä suon laidassa olevalta kangasmaastosta. Tässä tauko ja lepo on enemmän kuin paikallaan.

Pyydyskosken laavu


Levänneenä ja tankattuna lähdemme reippain askelin kohti Pyydyskosken laavua. Jalka nousee aina mukavan kevyesti tauon jälkeen. Iso ja korkea on laavu Pyydyskoskella. Täältä löytyy Vanha metsäkämpän raunio ihan laavun takaa.  Retkikartta: Pyydyskosken laavu
Tulemme kohta pitkälle suo-osuudelle jossa pitkospuut ohjaavat meidät suoran päähän. Tässä keskivaiheilla vastaan tulee kaksi miestä suurten kantamusten kanssa. Toisella on selässä Savotta 906 Putkirinkka, samanlainen kuin itselläni.
Tämän suon nimi on Pahkaräme.
Palaamme takaisin Koirasalmen parkkipaikalle Koirajärven laitaa myöten. Mukava reissu, paljon uutta nähtävää, suota ja kivipeltoja.

Vaeltajamuori 72 vuotta Salamajärven Kansallispuisto Juoksukilpailu suolla.


Salamajärven Kansallispuisto Gps jälki- vaellus ja eräretki.


Salamajärven Kansallispuisto- Pirunpelto Kivikko.


Salamajärven Kansallispuisto- Vaellus ja eräretki.